18. tammikuuta 2021

Lumista ja huurteista



Puut ovat tällä hetkellä upean huurteisia, mutta niiden kauneutta on vaikea vangita. 
Kuvasatoa parilta eri kävelylenkiltä, siksi väritys vaihtelee. Yllä ja alla kotikatuni.
Kuvakulma on lähes sama, mutta alimmaisessa katulamppu oli lämmennyt koko loistoonsa.


17. tammikuuta 2021

Krapu vko 3 - Julma murhayritys


JULMA MURHAYRITYS

Mustarastaat pomppivat puutarhassa iloisesti ja pyrähtelevät kevyesti oksalta oksalle - myös arktisten pakkasten paukkuessa. Tuli päivä jona yksi pieni vaeltaja ei enää jaksanut, vaan lennähti vain pari metriä kerrallaan ja aivan lähellä maanpinta.

Lintumaailmakaan ei siedä heikkoja ja erilaisia, vaan ne häädetään joukosta. Oli kamalaa katsoa, miten murhanhimoinen harakka nokki tätä siipirikkoa pihapolulla, höyhenet vain pöllysivät. Lintujen ystävä pelasti poloisen varmalta kuolemalta, toi sen sisälle lämpimään ja tarjosi vettä ja jyviä. Lintupolo pelkäsi hirveästi, mutta sen ruumis lämpeni ja jalat notkistuivat. 

Ei sitä voinut pakkaseen laskea, sillä sitä nokittaisiin taas. Korkeasaaren eläinsairaala osaa toivottavasti hoitaa tämän pienen ressukan kuntoon. 

❤︎❤︎❤︎

Me seurataan pihan lintuja päivittäin ja huomio oli kiinnittynyt jo aikaisemmin tähän muita pienempään mustarastaaseen. Sillä näytti olevan jonkinlainen siipivamma, koska se ei päässyt kunnolla lentämään. Hurja murhayritysepisodi koettiin sitten perjantaina kun pakkasta oli 24 astetta. Yhden yön mustarastas vietti miehen huoneessa yläkerrassa ja eilen hän vei sen Korkeasaaren eläinsairaalaan.
 
EDIT
Mustarastas jouduttiin lopettamaan. Sen toinen jalka oli murtunut yläosastaan ja toisen siiven tyvessä oli reikä, josta vuosi verta (harakan nokka?). Vaikea sanoa, mistä murtuma johtui. Armeliaampi lähtö kuitenkin kuin harakan nokkimana.

Viikon 3 krapu: 100 sanaa otsikko mukaan lukien, mukana sanat heikko, laskea, vaeltaja.
Haastetta vetää Susu.

16. tammikuuta 2021

Saturday Classics


Nyt on syksy, ja kultaiset linnut
lentävät kaikki kotiin sinisen veden yli;
rannalla istuen tuijotan syksyn koruja,
ja hyvästely humisee puissa.
- Edith Södergran

Tarjaa muistaen, Timon surussa myötäeläen.

Kappale on Georg Friedrich Händelin ja sen on sovittanut norjalainen Johan Halvorsen.
Vika Kim näyttää nuorehkolta aasialaiselta naiselta, ehkä hän on Etelä-Koreasta.

#saturdayclassics