5. tammikuuta 2020

Krapu vko 2 - Meidän Archie


Tavat ja traditiot tuovat turvallisuutta, mutta osaavat ne ärsyttääkin.

Appivanhempieni huvila oli yksi saatanallinen työleiri, jolla raadettiin ja tanssittiin appeni Armaksen pillin mukaan. Hänen sääntönsä pursuivat höyrypilvenä muiden korvista. Lanko Lelle leikkasi kiltisti ison ruohokentän, mutta ei hyvä. Minulle miniälleen Armas näytti kuin vähä-älyiselle lapselle, kuinka haravoida hiekkakäytävä ja meuhkasi jos en pannut työkaluja oikeille paikoilleen. Pedanttista nipotusta nuoresta minusta; olisi ollut iloinen, kun koko suku piti huvilan puutarhaa kunnossa. Voisin puuskahtaa kuten everstimiehensä luonteeseen alistunut anoppi "Paska juttu, mutta tulipahan tehtyä.”

Ehkä joka suvusta löytyy joku Archie, joka haluaa päsmäröidä ja kesyttää muiden luonteet omiin toiveisiinsa sopiviksi.

⭐️⭐️⭐️
Viikon 2 krapu: 100 sanaa otsikko mukaan lukien, mukana sanat  kesyttää, sääntö, suku.
Osallistujat Susun ja Caran blogeissa.

13 kommenttia:

  1. Todellakin, joka suvusta joku kaikkitietäväinen löytyy, valitettavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sArmas oli tietysti tottunut työsään komentamaan ja laittoi perheensäkin ojennukseen :)

      Poista
  2. Huh, aika hurja paikka!

    VastaaPoista
  3. Voi mikä stoori. Minä taidan olla tuollainen pahis. Haluan että sakset, teippi ym ym ovat aina samassa paikassa ettei niitä tarvitse etsiä kun tarvitsee...Onnkesi käytäntö on näyttänyt muillekin että pedanttisuudessa on joskus järkeäkin :) (säästyy aikaa ja hermoja kun ei tarvitse kaikkea etsiä kissojen ja koirien kanssa)...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah :) Ei mahtunut, mutta olisin lisännyt krapuuni, että nyt tunnustan apen olleen joskus oikeassakin! On nimittäin vietävän viheliäistä etsiä tavaroita mieheni jäljiltä :)

      Poista
  4. Järjestys olla pitää mutta että sillä terrorisoi muita onkin jo eri juttu. Rajansa kaikella, mutta kengät rivissä eteisessä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, annoin ehkä liian ikävän kuvan Armaksesta. Muuten hän oli kyllä kiltti mies.

      Poista
  5. Edesmennyt anoppini oli aikanaan vähän tuollaista samaa rotua, mutta yhtenä juhannuksena AM pisti asiat välillämme järjestykseen :) Sen jälkeen meillä oli oikein hyvät välit loppuun saakka; ensimmäistä joulua juuri vietimme ilman häntä ja ikävä on iso.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan osaa HPöllö. Aitini oli myös kova määräilemään minua, mutta lopetti kun huomasi sen turhaksi. Kun ikää tulee, poismenneet vanhukset tulevat mieleen.

      Poista
  6. Hauska, todentuntuinen krapu. Meidän suvun Archie on Isoäitini, joka tuli opastamaan minua jopa pihakukkien kastelussa! Nyt kun ikää on liki 100, hän on jo luonteeltaan pehmennyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, sinulla on noin iäkäs isoäiti! Me eletään nykyään vanhoiksi. Hyvähän se, jos ei ole liikaa sairauksia.

      Poista
  7. Meillä pitää järjestystä mies, tavarat pitää laittaa paikalleen. Minä nipotan lumivalleista aina, kun jaksan, mutta ulkoa päin ei ole vaateita.
    Isovanhempiani ei edes nähnyt muita, kuin äidinisän, joka oli persoona. Eri ikäluokilla on omat metkunsa, joita nuorempi polvi ei täysin sulata.

    VastaaPoista

KIITOS kommentistasi ♥ THANK YOU for your comment ♥

Digi Passions ei pidä lukijarekisteriä eikä kerää minkäänlaisia lukijatietoja itse. Blogger-blogina noudatamme Googlen yksityisyydensuojakäytäntöä. Kommentoimalla HYVÄKSYT, että Google kerää sinusta määrättyjä tietoja. Mitä ne ovat, löytyy sivultaYksityisyydensuoja ja Googlen sivulta.